Kontakti
Arkisto
- Analyyseja ja teorioita navetasta käsin -
lauantai, tammikuu 24, 2004
Joo,
Suuri vääryys on väljähtänyt navetan ylisillä ja Lutkuvasikka tuntenut on pakottavaa mylvettä (lue. Vasikan luontainen tarve mylviä satunnaisesti).
Tasa-arvo on tuonut tulonsiirtoja omistavalle luokalle, kiihdyttäen tulojen välistä kuilua rikkaiden ja köyhien välillä pohjoismaissa. Perusteluksi Lutkuvasikka ei tarjoa mylvettään, vaan seuraavaa:
Viisi ja Kuusikymmenluvulla yleinen perheyksikkö oli vielä usein työssäkäyvä mies ja kotona perhettä hoitava nainen, sekä mahdolliset jälkikasvut. Yksikkö tuli toimeen pääasiallisesti työssäkäyvän tuloilla. (Teollisen vallankumouksen jälkeen tosin, maatalouteen perustuvassa taloudessa koko perhe osallistui ansiotyöhön omilla pelloillaan.)
Feminismin tuotua tasa-arvon aatteen yhteisöömme, naiset rynnivät työmarkkinoille ansaitsemaan lisätuloja perheelle. Elintaso nousi ja kaikki olivat tyytyväisiä. Mutta, tämä kehitys toi mukanaan myös sen, että parissa vuosikymmenessä yhden henkilön työpanoksen tuoma hyöty perheyksikölle puolittui. Yhtäkkiä tarvittiinkin kahden aikuisen työpanos, jotta perheen menot saatiin katettua?
Lutkuvasikka ei osaa pahnoiltaan osoittaa yhtä, selvää käännepistettä, jonka jälkeen molempien perheyksikön aikuisten oli pakko käydä töissä tullakseen toimeen. Tämä kuitenkin on nykyään tosiasia.
Mihin se raha katoaa? Kun yhden ihmisen työ pystyi ennen elättämään perheen, niin nykyperheet kamppailevat rahahuolissa… Puhumattakaan yksinhuoltajista.
Vastaus on yksinkertainen. Viidessäkymmenessä vuodessa ansiotöiden aloittaneiden kotirouvien työpanos on mennyt tulonsiirtona omistajille. Ei mikään ihme, että jopa navettaamme on kuullut kulkeutunut huhuja maamme maailman parhaasta kilpailukyvystä ja hyvästä tuottavuudesta.
Kun entisajan patruunoille oli selvää, että perhe elätettiin yhden tuloilla. On nykyään yhtä selvää, että molemmat käyvät töissä.
Lutkuvasikka ei tässä kiistä, etteikö elintasomme olisi kuusikymmenluvulta kasvanut, vasikka kiistää vain sen lottovoiton jonka syntymä tänne kylmään pohjolaan navetan perukoille piti olla.
Kotityöt ja muut puhteet eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Vielä nykytilastojakin tihrutessa käy selväksi, jotta emännäthän siitä työstä suurimman osan saavat harteilleen, oman ansiotyönsä lisäksi.
Tässä suhteessa Lutkuvasikka on sitä mieltä, että emäntien emansipaatio kolahti joillain kohdin omaan nilkkaan. Ja tätä kautta myös koko ansiotyötä tekevän kansanosan…
Lutkuvasikka ei ota tässä kantaa siihen onko parempi että työssö on sitten sonninmullikka tahi lypsävä, eli molemmat. Vasikka toteaa ainoastaan sen, että viidessäkymmenessä vuodessa tahti kaksinkertaistui.
Suuri vääryys on väljähtänyt navetan ylisillä ja Lutkuvasikka tuntenut on pakottavaa mylvettä (lue. Vasikan luontainen tarve mylviä satunnaisesti).
Tasa-arvo on tuonut tulonsiirtoja omistavalle luokalle, kiihdyttäen tulojen välistä kuilua rikkaiden ja köyhien välillä pohjoismaissa. Perusteluksi Lutkuvasikka ei tarjoa mylvettään, vaan seuraavaa:
Viisi ja Kuusikymmenluvulla yleinen perheyksikkö oli vielä usein työssäkäyvä mies ja kotona perhettä hoitava nainen, sekä mahdolliset jälkikasvut. Yksikkö tuli toimeen pääasiallisesti työssäkäyvän tuloilla. (Teollisen vallankumouksen jälkeen tosin, maatalouteen perustuvassa taloudessa koko perhe osallistui ansiotyöhön omilla pelloillaan.)
Feminismin tuotua tasa-arvon aatteen yhteisöömme, naiset rynnivät työmarkkinoille ansaitsemaan lisätuloja perheelle. Elintaso nousi ja kaikki olivat tyytyväisiä. Mutta, tämä kehitys toi mukanaan myös sen, että parissa vuosikymmenessä yhden henkilön työpanoksen tuoma hyöty perheyksikölle puolittui. Yhtäkkiä tarvittiinkin kahden aikuisen työpanos, jotta perheen menot saatiin katettua?
Lutkuvasikka ei osaa pahnoiltaan osoittaa yhtä, selvää käännepistettä, jonka jälkeen molempien perheyksikön aikuisten oli pakko käydä töissä tullakseen toimeen. Tämä kuitenkin on nykyään tosiasia.
Mihin se raha katoaa? Kun yhden ihmisen työ pystyi ennen elättämään perheen, niin nykyperheet kamppailevat rahahuolissa… Puhumattakaan yksinhuoltajista.
Vastaus on yksinkertainen. Viidessäkymmenessä vuodessa ansiotöiden aloittaneiden kotirouvien työpanos on mennyt tulonsiirtona omistajille. Ei mikään ihme, että jopa navettaamme on kuullut kulkeutunut huhuja maamme maailman parhaasta kilpailukyvystä ja hyvästä tuottavuudesta.
Kun entisajan patruunoille oli selvää, että perhe elätettiin yhden tuloilla. On nykyään yhtä selvää, että molemmat käyvät töissä.
Lutkuvasikka ei tässä kiistä, etteikö elintasomme olisi kuusikymmenluvulta kasvanut, vasikka kiistää vain sen lottovoiton jonka syntymä tänne kylmään pohjolaan navetan perukoille piti olla.
Kotityöt ja muut puhteet eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Vielä nykytilastojakin tihrutessa käy selväksi, jotta emännäthän siitä työstä suurimman osan saavat harteilleen, oman ansiotyönsä lisäksi.
Tässä suhteessa Lutkuvasikka on sitä mieltä, että emäntien emansipaatio kolahti joillain kohdin omaan nilkkaan. Ja tätä kautta myös koko ansiotyötä tekevän kansanosan…
Lutkuvasikka ei ota tässä kantaa siihen onko parempi että työssö on sitten sonninmullikka tahi lypsävä, eli molemmat. Vasikka toteaa ainoastaan sen, että viidessäkymmenessä vuodessa tahti kaksinkertaistui.
keskiviikko, tammikuu 14, 2004
Joo,
Maailman terveysjärjestö WHO patistaa hallituksia laihduttamaan kansalaisiaan. Lintukodossamme lievän ylipainon rajan ylittää selvästi yli puolet työikäisistä.
Lutkuvasikka on sitä mieltä, että ruoan hinta muodostaa yhden esteen laihtumiselle maassamme (Väitettä tukee osin myös tutkimustulokset, joiden mukaan paremmin tienaavat ovat myös hoikempia). Terveellinen ruoka maksaa liikaa täällä.
Asianlaita selviää helpolla, kun marssii lähimpään kauppaan ja vertaa salaatti- ja esimerkiksi nakkimakaronipannuainesten yhteishintaa. Johtopäätöstä ei ole vaikea vetää. Suurin osa vihanneksista ja juureksista ovat julmetun kallihia natusteltavaksi.
Lutkuvasikka uskookin, että vihannesten lempeämpi verokohtelu suhteessa esim. valmisruokiin toisi ruokailutottumuksiin vähitellen terveellisempiä tapoja. Lisäksi se saisi monen isännän naamavärkin hymyyn, kun oman maan juurikkaat menisivät enempi kaupaksi.
Samaan aikaan Euroopan saarivaltiossa ihmetellään miten suomalaiset ovatkaan niin hoikkia. Pohjolan karua kansaa, joka pääsee puiden taakse piiloon ihmetellään. (Toisaalta hörökorvina tunnetut britit eivät välttämättä edes hoikkina pääsisi etsivän silmiltä ikipetäjän katveeseen) Osansa suitsutuksesta ja mirhasta saa myös perunaa, kastiketta ja leipää tarjoava kouluruokailujärjestelmämme.
Nyt britit aikovatkin ottaa oppia armaasta kotimaastamme ja lopettaa Fish & Chipsin pupeltamisen. Varsinkin lapset ovat maassa kuuleman mukaan ennätys- eli rekka-läskejä. Lutkuvasikan arvio tässä on että taitaa sokea taluttaa kuuroa.
Huvittavana sivujuonteena muistuu Lutkuvasikan mieleen brittitutkimus, joka saattaa osaltaan selittää noiden hevoskasvoisten sodomiittien pulskuutta, ilmeisen, eli sisälmyksiä sisältävän ruokavalion lisäksi. Brittiläinen tutkija oli päätynyt seuraavaan, tutkiessaan syytä siihen, että brittinaisten lantionympärys on parisen tuumaa isompi kuin muilla Pohjois-Euroopan kansoilla... Tutkimuksen mukaan lantionseutu oli ilmeisemmin paksumpi siksi, koska brittinaiset olivat saarivaltakunnan monituhatvuotisen historian aikana kantaneet niin paljon turvetta selässään maansa soilla, että kyseinen ruumiinharjoite oli evoluution myötä muokannut maan emännille isommat ahterit.
Lutkuvasikka ei myöskään usko tietyn kansanosan iänikuiseen valitukseen, että metabolia (aineenvaihduntaa tarkoittava sana, joka opitaan yleensä kunto & Terveys tahi Fitness -lehdestä) on niin huono, jotta ei sitä millään laihdu.
Senhän todistivat jo nuo viime vuosisatamme "vekkulit" leireillään. Siihen aikaan numero ranteessa ja ylipaino eivät todellakaan olleet synonyymeja.
Niin, MYYuuhhHH sanoo vasikka, ruohoa poskeen ja johan kilot karisee.
Maailman terveysjärjestö WHO patistaa hallituksia laihduttamaan kansalaisiaan. Lintukodossamme lievän ylipainon rajan ylittää selvästi yli puolet työikäisistä.
Lutkuvasikka on sitä mieltä, että ruoan hinta muodostaa yhden esteen laihtumiselle maassamme (Väitettä tukee osin myös tutkimustulokset, joiden mukaan paremmin tienaavat ovat myös hoikempia). Terveellinen ruoka maksaa liikaa täällä.
Asianlaita selviää helpolla, kun marssii lähimpään kauppaan ja vertaa salaatti- ja esimerkiksi nakkimakaronipannuainesten yhteishintaa. Johtopäätöstä ei ole vaikea vetää. Suurin osa vihanneksista ja juureksista ovat julmetun kallihia natusteltavaksi.
Lutkuvasikka uskookin, että vihannesten lempeämpi verokohtelu suhteessa esim. valmisruokiin toisi ruokailutottumuksiin vähitellen terveellisempiä tapoja. Lisäksi se saisi monen isännän naamavärkin hymyyn, kun oman maan juurikkaat menisivät enempi kaupaksi.
Samaan aikaan Euroopan saarivaltiossa ihmetellään miten suomalaiset ovatkaan niin hoikkia. Pohjolan karua kansaa, joka pääsee puiden taakse piiloon ihmetellään. (Toisaalta hörökorvina tunnetut britit eivät välttämättä edes hoikkina pääsisi etsivän silmiltä ikipetäjän katveeseen) Osansa suitsutuksesta ja mirhasta saa myös perunaa, kastiketta ja leipää tarjoava kouluruokailujärjestelmämme.
Nyt britit aikovatkin ottaa oppia armaasta kotimaastamme ja lopettaa Fish & Chipsin pupeltamisen. Varsinkin lapset ovat maassa kuuleman mukaan ennätys- eli rekka-läskejä. Lutkuvasikan arvio tässä on että taitaa sokea taluttaa kuuroa.
Huvittavana sivujuonteena muistuu Lutkuvasikan mieleen brittitutkimus, joka saattaa osaltaan selittää noiden hevoskasvoisten sodomiittien pulskuutta, ilmeisen, eli sisälmyksiä sisältävän ruokavalion lisäksi. Brittiläinen tutkija oli päätynyt seuraavaan, tutkiessaan syytä siihen, että brittinaisten lantionympärys on parisen tuumaa isompi kuin muilla Pohjois-Euroopan kansoilla... Tutkimuksen mukaan lantionseutu oli ilmeisemmin paksumpi siksi, koska brittinaiset olivat saarivaltakunnan monituhatvuotisen historian aikana kantaneet niin paljon turvetta selässään maansa soilla, että kyseinen ruumiinharjoite oli evoluution myötä muokannut maan emännille isommat ahterit.
Lutkuvasikka ei myöskään usko tietyn kansanosan iänikuiseen valitukseen, että metabolia (aineenvaihduntaa tarkoittava sana, joka opitaan yleensä kunto & Terveys tahi Fitness -lehdestä) on niin huono, jotta ei sitä millään laihdu.
Senhän todistivat jo nuo viime vuosisatamme "vekkulit" leireillään. Siihen aikaan numero ranteessa ja ylipaino eivät todellakaan olleet synonyymeja.
Niin, MYYuuhhHH sanoo vasikka, ruohoa poskeen ja johan kilot karisee.
tiistai, tammikuu 13, 2004
Joo, tässä vaiheessa Lutkuvasikka sivelee balsaa ja mirhaa herkälle narsistin itsetunnolleen puhuen itse itsestään, tarkemmin, keskittyen oman nimensä ilmaisuun englanniksi.
Lutkuvasikka toivoo, että hänestä käytetään sanaa calf. Sana veal puolestaan viittaa vasikanlihaan. Tämän sanan käyttö järkyttää Lutkuvasikkaa ja aiheuttaa silmien muljahtelua. Sellainen tapaa häiritä, kun joku katselee kuolaten vasikan kupeita miettien entrecöten valmistamista.
Missään nimessä Lutkuvasikka ei myöskään halua itseensä viitattavan termein kuten, informer, snitch, nark tahi squealer. Nämä sanat viittaavat kävelevään moraalin rappeumaan, joka toisten luottamusta väärinkäyttäen saattaa päivänvaloon maksusta erinäisiä seikkoja, joita luottamuksensa antaneet eivät ole halunneet tuoda julki.
Sellaisesta Lutkuvasikka ei tykkää, koska meillä navetassa on tiukka "omerta". Kukaan ei ole vieläkään kertonut isännälle, miksi lehmät lypsivät Millenium-viikon piimää.
Lutkulle ei löytynyt vastaavuutta, mutta kyseessä on Lutkuvasikan mielestäni nk. onomatopoeettinen (luonnonääntä jäljittelevä) sana. Lutkuvasikka on sitä mieltä, että lutkutus kuulostaa samalta oli se vasikka sitten missä päin maapalloa tahansa!
Lutkuvasikka toivoo, että hänestä käytetään sanaa calf. Sana veal puolestaan viittaa vasikanlihaan. Tämän sanan käyttö järkyttää Lutkuvasikkaa ja aiheuttaa silmien muljahtelua. Sellainen tapaa häiritä, kun joku katselee kuolaten vasikan kupeita miettien entrecöten valmistamista.
Missään nimessä Lutkuvasikka ei myöskään halua itseensä viitattavan termein kuten, informer, snitch, nark tahi squealer. Nämä sanat viittaavat kävelevään moraalin rappeumaan, joka toisten luottamusta väärinkäyttäen saattaa päivänvaloon maksusta erinäisiä seikkoja, joita luottamuksensa antaneet eivät ole halunneet tuoda julki.
Sellaisesta Lutkuvasikka ei tykkää, koska meillä navetassa on tiukka "omerta". Kukaan ei ole vieläkään kertonut isännälle, miksi lehmät lypsivät Millenium-viikon piimää.
Lutkulle ei löytynyt vastaavuutta, mutta kyseessä on Lutkuvasikan mielestäni nk. onomatopoeettinen (luonnonääntä jäljittelevä) sana. Lutkuvasikka on sitä mieltä, että lutkutus kuulostaa samalta oli se vasikka sitten missä päin maapalloa tahansa!
maanantai, tammikuu 12, 2004
Joo, perimäkautta on Lutkuvasikan tietoon tullut harvinainen ihmisen itse itselleen aiheuttama luonnonilmiö, joka on vaatinut historian saatossa useita kuuluisiakin uhreja.
Kyseessä on PERSMYRSKY, joka on tarkemmin sanottuna ihmisen puon pinnan läheisyydessä riehuva sääilmiö, joka muodostaa hengenvaarallisia puuskatuulia.
Persmyrsky saattaa muodostua vain sille otollisissa olosuhteissa. Tärkein vaatimus on perseen massa, jonka tulee olla tarpeeksi suuri, jotta sen on mahdollista kehittää oma ilmasto. Aivan kuten maapallollakin, ilmakehä karkaisi jos painovoima ei olisi tarpeeksi voimakas. (Myöhemmin viitatessani ilmiöön käytän termiä Persilmasto)
Persilmasto käyttäytyy kuten maapallonkin ilmasto, jolloin lämpötilaerojen vaikutuksesta ilmamassat lähtevät liikkeelle synnyttäen tuulia. Lämpötilaerojen ja kosteuden yhteisvaikutuksena persilmasto saattaa kehittää myrskyjä. Esimerkkitapauksena käy varmaan paljasalaposkireippailu kunnon pakkasessa, jolloin persläpihien, perslämmön ja ulkoilman kylmyyden yhteisvaikutuksesta muodostuu suotuisat olosuhteet persmyrskyn synnylle.
Persmyrskyn puhjettua tuulet puhaltavat poskien pinnalla välillä rajustikin. Ilmakehän ylempiin kerroksiin kertyy vähitellen pilviä, jotka keräävät poskien pinnalta kohoavan kosteuden. Kun pilviin on kertynyt tarpeeksi vettä, se sataa takaisin pinnalle kuten omassakin ilmastossamme. Tällöin märkä läikkä kalsonkien takalistossa ei välttämättä olekaan flotuksesta kondensoitunutta pieruvettä, vaan kosteuden aiheuttaja saattaa olla paikallinen sadekuuro.
Persilmaston tasapaino saattaa lisäksi järkyttää keinokuitunimettömät, jotka synnyttävät poskiin hankautuessaan sähköpurkauksia. Näiden varausten purkautuminen saattaa aiheuttaa seurassa ansaitsemattomia katseita ukkosen jyrähdellessä.
Persmyrskyn vaarallisin ilmenemismuoto on kuitenkin hanneshurrikaani, joka syntyy persilmaston troposfäärissä lämpötilaerojen muodostuttua liian suuriksi.
Persmyrskyn hurrikaanipuuskat puhaltavat parhaillaan useiden satojen kilometrien tuntivauhdilla aiheuttaen pinnalle vaurioita. Siis suomeksi; perse voi revetä... Puuskat voivat myös repiä karvoja juuriltaan ja kaataa rakennelmia, mikäli niitä on.
Kyseessä on PERSMYRSKY, joka on tarkemmin sanottuna ihmisen puon pinnan läheisyydessä riehuva sääilmiö, joka muodostaa hengenvaarallisia puuskatuulia.
Persmyrsky saattaa muodostua vain sille otollisissa olosuhteissa. Tärkein vaatimus on perseen massa, jonka tulee olla tarpeeksi suuri, jotta sen on mahdollista kehittää oma ilmasto. Aivan kuten maapallollakin, ilmakehä karkaisi jos painovoima ei olisi tarpeeksi voimakas. (Myöhemmin viitatessani ilmiöön käytän termiä Persilmasto)
Persilmasto käyttäytyy kuten maapallonkin ilmasto, jolloin lämpötilaerojen vaikutuksesta ilmamassat lähtevät liikkeelle synnyttäen tuulia. Lämpötilaerojen ja kosteuden yhteisvaikutuksena persilmasto saattaa kehittää myrskyjä. Esimerkkitapauksena käy varmaan paljasalaposkireippailu kunnon pakkasessa, jolloin persläpihien, perslämmön ja ulkoilman kylmyyden yhteisvaikutuksesta muodostuu suotuisat olosuhteet persmyrskyn synnylle.
Persmyrskyn puhjettua tuulet puhaltavat poskien pinnalla välillä rajustikin. Ilmakehän ylempiin kerroksiin kertyy vähitellen pilviä, jotka keräävät poskien pinnalta kohoavan kosteuden. Kun pilviin on kertynyt tarpeeksi vettä, se sataa takaisin pinnalle kuten omassakin ilmastossamme. Tällöin märkä läikkä kalsonkien takalistossa ei välttämättä olekaan flotuksesta kondensoitunutta pieruvettä, vaan kosteuden aiheuttaja saattaa olla paikallinen sadekuuro.
Persilmaston tasapaino saattaa lisäksi järkyttää keinokuitunimettömät, jotka synnyttävät poskiin hankautuessaan sähköpurkauksia. Näiden varausten purkautuminen saattaa aiheuttaa seurassa ansaitsemattomia katseita ukkosen jyrähdellessä.
Persmyrskyn vaarallisin ilmenemismuoto on kuitenkin hanneshurrikaani, joka syntyy persilmaston troposfäärissä lämpötilaerojen muodostuttua liian suuriksi.
Persmyrskyn hurrikaanipuuskat puhaltavat parhaillaan useiden satojen kilometrien tuntivauhdilla aiheuttaen pinnalle vaurioita. Siis suomeksi; perse voi revetä... Puuskat voivat myös repiä karvoja juuriltaan ja kaataa rakennelmia, mikäli niitä on.
sunnuntai, tammikuu 11, 2004
Joo, Lutkuvasikka on huomannut että meissä kaikissa asuu sisällä Preussilainen upseeri. Lutkuvasikkaa itseään kismittää tietenkin se, että kaikki komennot kuullostavat huvittavalta, koska Lutkuvasikka osaa vain ammua. Sulkeiseni kuullostavat siis lähinnä seuraavalta: "MUUUYYYHH, AMMMUUUUUHHH, MYYYHH!!"
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö muut voisi löytää itsestään tätä paljon parjattua ihmistyyppiä. Tässä joitain vinkkejä SiPreUp:n löytämiseksi.
- Koita kääntyä paikallasi eri suuntiin ja pitää samalla mahdollisimman paljon ääntä jaloilla.
- Huuda kovaan ääneen komentosanoja saksaksi. (Lue esimerkiksi vanhoja korkeajännitys -sarjakuvalehtiä ja toistele sieltä lukemiasi saksalaisten huudahduksia)
- Sovita koppalakkeja ja kiinnitä erinäisiä pääkalloaiheisia kokardeja/kunniamerkkejä vaateparteesi. Myös ämpäri johon on lyöty kymmenen tuuman naula pohjasta läpi (sisältä päin) täyttää hyvin kypärän viran.
- Päristyttele puhuessasi ärriä ja pidä päätäsi korskean kokeeraavasti vähän vinossa.
- Pue päällesi Khaki-kankaiset raappahousut ja ratsastussaappaat.
Jos huomaat huvittuneesi, asuu sisälläsi SiPreUp. Ei muuta kuin kokeilemaan, neuvoo Lutkuvasikka.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö muut voisi löytää itsestään tätä paljon parjattua ihmistyyppiä. Tässä joitain vinkkejä SiPreUp:n löytämiseksi.
- Koita kääntyä paikallasi eri suuntiin ja pitää samalla mahdollisimman paljon ääntä jaloilla.
- Huuda kovaan ääneen komentosanoja saksaksi. (Lue esimerkiksi vanhoja korkeajännitys -sarjakuvalehtiä ja toistele sieltä lukemiasi saksalaisten huudahduksia)
- Sovita koppalakkeja ja kiinnitä erinäisiä pääkalloaiheisia kokardeja/kunniamerkkejä vaateparteesi. Myös ämpäri johon on lyöty kymmenen tuuman naula pohjasta läpi (sisältä päin) täyttää hyvin kypärän viran.
- Päristyttele puhuessasi ärriä ja pidä päätäsi korskean kokeeraavasti vähän vinossa.
- Pue päällesi Khaki-kankaiset raappahousut ja ratsastussaappaat.
Jos huomaat huvittuneesi, asuu sisälläsi SiPreUp. Ei muuta kuin kokeilemaan, neuvoo Lutkuvasikka.
